Lobstershow
The Antero
Viestien lukumäärä : 263
Join date : 13.10.2009
Ikä : 30
 |  Aihe: Malevouksen aikakirjat - Uusi aika (Chapter4) Ti Loka 20, 2009 11:52 pm | |
| Uudet tuulet Kolme maailma ovat taas yksi. Uusi nimi on päätetty Seitsenkulmaisen Pöydän ritarien kesken. Nimi on Galeidos. Maailmaa siis johtaa Seitsenkulmaisen Pöydän Ritarit, joita ovat Malevolus, Panza, Mario, Edek Slaheriuz, Mizkus, Olpanius ja Antius. Maailmassa on kuusi eri pää rotua: Ihmiset, Sienet, Örkit, Demonit, Lohikäärmeet ja Limahirviöt, jotka elävät maan alla. Kaikki tuntuisi olevan hyvin tässä uudessa maailmassa, mutta onko?
Sienikansan metsässä oli nyt jo viidettä viikkoa pidetty juhlia. Viinaa kului ja meno oli messevää. Naisia kaadettiin samaa tahtia kuin tuoppeja. Mario ja kaikki muut sankarimme olivat menossa mukana. Mukana oli myös eräs, jonka ei pitäisi olla. Nimittäin Perttius Vahverous, räkä kännissä oksentamassa vaahterankanto huussissa. Malevolus syöksyi huppelissa vessaan eikä huomannut kyyryssä olevaa Perttiusta, vaan istui tämän niskaan ja väänsi tortut. Perttius karjaisi ja tarttui Malevolusta kurkusta. Piakkoin nämä kaksi jo nujakoivat tarjoilupöydän päällä, housut kintuissa ja yltä päältä paskassa. Heidän ympärilleen oli kertynyt soma rinki, joka huusi kovaa suosikkinsa nimeä ja löi vetoa voittajasta. Kukaan ei ihmetellyt miten Perttius oli elossa, sillä eihän hänen kuolemastaan tiennyt muut kuin kuollut Malevous ja Sienineuvosto joka hänet herätti. Mutta mitä Perttius täällä teki? Hän oli oikestaan tullut varastamaan Marion KENGURU amulettia, mutta nyt hän makasi henki hieverissä verilammikossa tarjoilupöydällä. Sitten pusikosta syöksyi Ruothalainen villimies(katso aikakirja 1) ja huusi: "Jag heter homo peter! Jag tycker om vackra pojkar! Och vi har vackra pojkar ovanpå borden!" Kukaan ei ymmärtänyt mitään sen mogerruksesta, mutta nyt se jo nylkytti Perttiuksen jalkaa. Meno juhlissa oli siis melko villiä ja riehakasta, mutta hyvän maun puitteissa ja herrasmiesmäisissä tavoissa pysyteltiin silti.(joopa joo)Operaatio "Underworld" Perttius on kenenkään tietämättä hankkinut ympärilleen pienen eliittijoukon, joka ei pidä tästä uudesta maailmasta. He ovat rakentaneet maanalaisen laboratorion, jossa heidän on tarkoitus yhdistää mutahirviön geeni sienisotilaan geeniin, ja luoda Super Mutantti Sieni. Heiltä puutuu enää mutahirviön geeni. Muta hirviot elävät lähes maan ytimessä, joten niitä on melkoisen vaikea kaapata. He olivat aloittaneet salaisen operaatio "Underworld"in, jossa he kaivautuvat maan alle ja rakentavat kaupungin, johon tulisi aina uusi kerros kolmen kilometrin välein. Lopulta he osuisivat mutasuoneen ja saisivat mutahirviö geenin. Parin kuukauden takainen sota oli musertanut mutahirviöt, joten niiden pitäisi vielä ole löysiä hyytelöitä, mutta ajan kanssa ne kasaisivat voimansa, ja hyökkäisivät uudelleen.
Viikkoja kului. Juhlat olivat yhä käynnissä ja Perttiuksen perse yhä kipeä ruotsalaisen villimiehen käsittelystä. Operaatio "Underworld" oli jo pitkällä. Kolmas kerros oli rakennuksen alla, eli oltiin jo noin 10 kilometrin syvyydessä. Uuden maailman ison koon takia jouduttaisiin kaivamaan vielä noin 90 kilometriä, ennenkui arvioitu mutasuoni löytyisi. Perttius lähti nyt uudestaan yrittämään KENGURU amuletin varastamista. Mitäkö hän sillä tekisi? No tietenkin tarvittaessa alistaisi mutahirviöt tahtoonsa. Tällä kertaa Perttius onnistui, mutta poistuessaan Marion tornista, tämä törmäsi Panzaan. "Katsoppas Perttius! Siitä onkin aikaa kun on nähty." Panza tervehti. "Painu helevettiin penikka, minulla on kiire, vai pitääkö minun tappaa sinut niinkui mitättömän isäsi?" Perttius uhkaili. "Mitäh?!!!" Panza huudahti.
"Vai niin, sinä et siis tiedä." Perttius sanoi ja veti esiin sapelinsa, jolla tappoi Malevouksen. Panza veti esiin miekkansa ja iski salaman nopeaa sillä kohti Perttiusta. "AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA" Perttius huusi kun hänen kätensä tippui maahan. Perttius raivostui ja iski sapelinsa Panzan sydämmeen, aivan kuin teki Malevoukselle. Panza kaatui maahan ja vuoti kuiviin. Perttius Vahveroisella oli nyt kaikki edellytykset Mutaatio kokeiluihinsa!
"PANZA! PANZA! EI!" Malevolus kirkui kauhuissaan. Hautajaiset kestivät viikkoja, taas kerran oli aihetta "juhlaan", joten sienikansa ja kaikki muut paitsi Malavolus juhlivat kuin viimeistä päivää. Viinaa ja kakkua riitti. Paremat juhlat olivat vain Malevoluksen ja Eweliinan häät. Tällä välin Perttius oli lähes toteuttanut operaatio Underwolrd"in, he olivat jo 89 kilometrissä maan alla, eli hyvin lähellä mutasuonta. "SE ON SIINÄ" Perttius Vahveroinen näki allaan virtaavan sinisen, hohtavan joen tapaisen. Hän otti siitä näytteen, ja palasi "Underworld"in ylimpään kerrokseen. Nyt hän yhdisti kidnapatun sienisotilaaseen mutahirviön geenejä. Sienisotilas parka kirkui tuskissaan. Sen iho alkoi kupruilla, ja muuttua hieman vihertäväksi. Muutaman minuutin kulutta se oli kuin kuollut ja mädäntynyt sieni, mutta silti elävä. Sen silmät hohtivat punaisena, ja sen hengitys oli jäätävä. Sen lihakset olivat kymmenkertaistaneet kokonsa. Perttius otti KENGURU amuletin käteensä ja osoitti sillä mutantti sientä. "Sinä olet nyt minun palveluksessani! Tottelet vain ja ainoastaan minua!" Perttius karjui. Tämä operaatio toistettiin kahdelle sadalle sienelle. Nyt Perttius Vahveroisella oli verenhimoinen sieniarmeija. Perttius asennutti myös katkenneen kätensä tilalle upo uuden mutaatio-rauta käden, jossa oli ravun saksia muistuttava pää.Malevolus mietti raivoissaan kuka tappoi Panzan. Silloin Matio tuli, ja sanoi: "Malevolus. Minä tiedän kuka tappoi veljesi. Mutta nyt taitaa olla jo liian myöhäistä, sillä hän varasti KENGURU amuletin. Ties minkälaisen armeijan hän on jo kasannut." "Kuka se on!" Malevolus huusi raivoissaan. "Perttius Vahveroinen." Mario totesi. "Raaaaaaaaaaar! Mistä hänet löytää?" Malevolus raivosi. "Minä tapan hänet ja hänen armeijansa vaikka yksin!"
Perttius Vahveroinen oli siirtynyt operaatio "Underworld"in toiseen vaiheeseen. Hän oli kaivanut Zormiag Lollin haudan auki, ja vienyt tämän kehon. Sitten hän siirtänyt häneen manipuloituja mutahirviön geenejä. Perttius valmistautui antamaan Zormiagille 200 miljoonan voltin sähköiskun, tämän herättämiseksi. WAZAM! Perttius väänti vipua. "Hahhahaaa ahhaahaaaa!" Perttius nauroi ilkeästi. Zormiagin iho kupruili. Sen lihakset paisuivat entisestään. Jokin geneettinen virhe aiheutti sen, että Zormiagin selkän kasvoi toinen käsipari! Se nousi hiljalleen ylös. "RAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAARGH!!!" se karjui. Perttius ojensi KENGURU amuletin sitä kohti. Zormiag alentui Perttiuksen tahtoon. "Mene, ja johda mutantti sieni armeijani kohti Malepolin linnaa, ja murskaa se!" Perttius komensi. "rrrrr.....kyllä.....herra...." Zormiag örisi. Se oli muuttunut vihreäksi, ikään kuin zombiksi, mutta sillä oli silti oma tahto, paitsi ei juuri nyt kun KENGURU amuletti oli sen hypnotisoinut.Massa murha Malepolin metsässä oli taas pirskeet. Tällä kertaa oli Naxudissan synttärit. Siksipä sienikansa oli taas järjestännyt massiiviset pirskeet. Maa alkoi järistä. Metsän puut lakosivat. Yhtäkkiä jättiläismainen käsi tempaisi vaahteran kanto huussin ilmaan, ja viskasi sen kohti pöytä, jossa suurin osa juhlavieraista istui. Malevolus ehti väistää. Kuului karmeaa örinää, ja kaamea löyhkä levisi ilmaan. "IIK! SE ON ZORMIAG!" Naxudissa kirkui! "On tullut aika saataa tämä päätökseen." Se murisi. Demonit ja örkit, jotka riehuivat umpikännissä lähistöllä, havahtuivat tähän örinään. "Herra!" yksi niistä huusi. "TAPPAKAA!" Zormiag karjui. Demonit ja örkit vaihtoivat sekunnissa puolta, ja kävivät ihmisten ja sienten kimppuun. Malevous, Mario ja Naxudissa pakenivat kauas kukkulalle, ja katsoivat murha näytelmää kauhuissaan. Näytöksen loputtua, Zormiag huusi: "Vallatkaa linna!"
Metsän siimeksestä tuli esiin satoja jättimäisiä, vihreitä sieniä! Ne juoksivat kohti linnaa ja huusivat "kikikikikikikikikikikikikikiki". Ei aikaakaan kun Zormiag seisoi linnan korkeimman tornin huipulla voiton merkiksi.
Malevolus, Mario ja Naxudissa katsoivat kauhuissaa, kun örkit viskoivat ihmisiä linnan ikkunoista. Ne tappoivat kaikki. Malevoluksen sotilaat, naiset ja lapset. Seitsenkulmaisen Pöydän ritareista pääsi sala reittiä pitkin pakoon vain Edek Slasheriuz ja Antius. Mizkus ja Olpanius eivät kerenneet pakoon, vaan Zormiag nosti ne ilmaan, katsoi hetken, ja hotkaisi suihinsa. Piakkoin metsän siimeksestä tuli esiin vankkurit, joiden vierellä ratsasti 10 raskaasti varustettua sieni sotilasta. Ne olivat Perttius Vahveroinen eliitti joukkoineen. Vankkuri suuntasi linnan portista sisään. Malevoluksen sisällä kiehui. Hänen silmänsä loistivat punaisina. Mario nappasi tämän juuri ennekuin hän olisi pinkaissut juoksuun kohti linnaa.Viimeinen mahdollisuus Mahtanette ihmetellä miksei Malevolus ollut huolissaan Ewestään? No se johtuu siitä, että Ewe oli visiitillä keijo maailmassa. Tuon ajan sana keijo, tarkoitti hieman eriä kuin nykyään. Keijot olivat sen ajan mystisiä maagikkoja. Ewe oli siellä opettelemassa mustaa sienimagiaa. Mustan sienimagian pää tarkoitus on vahingoittaa kaikkia muita paitsi sienikansaa, mutta sitä pystyi myös käyttää hyödyllisiin asioihin, kuten takan sytyttämiseen. Sienitaikoja osasivat sienistä vanhimmat, ja keijot. Ewen opettajana oli Keijo Mestari Adas Guadrimus, yksi suuren Keijovaltuuston jäsen. Sienitaika lajeja oli 5, Musta, Valkoinen, Vihreä, Sininen, sekä Harmaa. Vain yksi ihminen osasi käyttää harmaata, Mario. Harmaa taika oli ennalta arvaamatonta ja erittäin tehokasta. Se saattoi epäonnistuessaan silmänräpäyksessä luoda vehreän ikimetsän, tai muodostaa räjähdyksen, joka vastaisi 20 nykyajan atomipommia.
Malevolus ja Mario lähtivät hakemaan Eweä kahdestä syystä: Hänen valkoisia sienimaagi taitojaan tarvittiin, ja toiseksi Malevolusta panetti. Mutta kun he saapuivat keijomaailmaan,(pieni saari parin päivän matkan päässä, rannikolla) Ewe ilmoitti Malevolukselle, ettei voi lähteä vielä, sillä harjoittelu on kesken, ja myös sen että harjoittelun aikana ja 3 luukautta sen jälkeen täytyy elää selibaatissa. Malevolusta raivostutti aivan helvetisti. 3 Päivää kävelyä turhaan! "Eiiii!" Malevolus huusi. Ewe sanoi että jos he tulisivat parin viikon päästä takaisin, hän olisi valmis lähtemään.
Mariolla ja Malevoluksella oli enää yksi vaihtoehto, suomalaiset ja ruotsalaiset villimiehet ja Saunademonit. Suomi, Ruotsi ja koko muukin pohjola oli maailmojenh yhdistymisen johdosta mullistunut. Siellä oli nyt entistä korkeampia vuoria, ja sitä vastaavasta rotkoja, joista syvimmät monia kilometrejä! Pohjolasta oli tullut maailman karuin paikka, vieläkö näitä villimiehiä oli olemassa? No ainakin yksi oli, kuten sodan jälkeisessä juhlassa todettiin, kun tämä ruotsalainen kävi Perttiuksen kimppuun himokas ilme kasvoillaan.
Yli vuorten ja kukkuloiden, matkasi tämä urhea kaksikko, kohti hyistä pohjolaa. Matka taittu läpi sohjoisten soiden ja mätien ikimetsien, joissa kumahteli ja kaikui aavemaisesti. Ollessaan jotakuinkin keskellä suurta Nornian Tammimetsää ne pysähtyvät ja päättävät leiriytyä yöksi. Aamun sarastaessa, he heräävät outoon rasahteluun. Kumpikin säpsähtää ylös ja katsahtaa taakseen. Siinä seisoo eräs tuttu hahmo. "Antero?" Mario ihmettelee. "Antero! Vanha vinoviiksi pallileuka! Erämaiden suuri legenda! Ja maailman kaikkien porttien vartija! Mitä kuuluu vanha ystävä?" Se oli portinvartija Antero, jonka Malevoluksen isä Malevous tapasi kulkiessaan sienikansan metsässä. "Mikäs tässä elellessä, tosin nykyään olen Antero Harmaa!" Taistellessaan ja voitettuaan kaikista voimakkaimman Saunademoni Jukz Karz Löylyzin, sota jumala Erkki oli päättänyt antaa tälle voimat käyttää Harmaita sienitaikoja. Niimpä hänen nimensä on nyt Antero Harmaa. Aikansa rupateltuaan, Marion ja Malevoluksen oli jatkettava matkaa, mutta Antero antoi Malevolukselle kilven ja sanoi: "Sinun isäsi auttoi minua kerran, nyt minä autan sinua. Ota tämä Supersienikilpi, ja käytä sitä aina taistelussa. Ainakun et käytä sitä taistelussa, joku sienikansalainen kuolee!" Antero Harmaa laahusti hitaasti metsään, ja katosi nopeasti näkyvistä.
Kaverukset saapuivat nyt pohjolan rajalle. Täällä heidät otti lämpimästi vastaan ruotsalainen villimies joukkio, taino ehkä hieman vähemmän lämpimästi. Malevolus nappasi Supersienikilven selästään, ja Excalibur Tattimuksen miekka tupestaan. Mario nosti kätensä kohti taivasta ja saneli Harmaita sienitaikoja. "Tuzum Vaza, Tuzum Taza. Tuzum Ikm Valum Kaza!" Taivaalta tippui kuin tyhjästä, suuri tulinen meteoriitti villimies lauman päälle. "Vau..!" Malevolus ihmetteli. Matka jatkui nyt kohti sisämaata. Heidän olisi ylitettävä Ruotsi päästäkseen Suomeen, joten matkalla he kohtasivat vielä useita villimies joukkioita, mutta Mario nujersi ne kuin leikkiä vain. Mario tosin munasi erään taian, koska hän teki tavuvirheen lausuessaan taikasanoja. Taivaalta kyllä tippui jotakin, mutta se joku oli läjä sontaa, joka tippui suoraan Malevoluksen ja Marion päälle. Ruotsalaiset nirppanokka villimiehet tosin pelästyivät hajua niin että he luikkivat pakoon.
Viimein saavuttiin suomeen. Mario otti taskustaan kartan, ja kertoi sen olevan Suomen kartta, tosin suomihan oli mullistunut maailmojen yhdistymisessä, mutta kaupungit varmaan olisivat vielä paikallaan. "Meidän on kuljettava noin 19 poronkusemaa etelään, päästäksemme Hell's Inkiin, Suomen suurimpaan kaupunkiin. Mutta mikä helvetti on poronkusema?" Mario kummasteli. Kartta oli näet suomalaista perua, ja mitat sen mukaiset. Kaksikko lähti tallustamaan etelään.
Edessä näkyi kymmeniä olkikattoisia tupia, joiden piipuista tuprusi savu. Yläpuolella oli iso kyltti jossa luki: KARVALA. Kaksikko oli saapunut Karvalan kylään. Läski karvainen mies tuli isoimmasta tuvasta. Se karjui ja juoksi lähemmäs, mutta yhtäkkiä, sen silmät pyöristyivät. Villimies kumarsi Malevolusta. "Tervehditty olkoon suuri Malevous!" se huusi. "Ei, en minä ole Ma.." Malevolus yritti sanoa, mutta Mario potkaisi tätä polveen. Mario virkkoi:"Kyllä vain, hän on suuri Malevous! Totelkaatte häntä!" Niin Malevolus sai mukaansa Karvalan armeijan, ja lähti kohti Hell's Inkkiä.Hell's Ink Saavuttiin Hell's Inkin porteille. Muurilla seisoi iso, raskaasti varustettu mies. "Minä olen Lolli Haisevala! Ja te, olette juuri saapuneet Ison Pierun eteiseen!" Lolli huusi. "Ison Pierun kaupungin osa sai nimensä suuren urhon mukaan, joka vavisutti pohjoisen portteja mahtavalla pierullaan, jota tottelivat kaikki luonnonvoimat!(Katso Aikakirja 1) "Tuo urho oli isäni!" Malevolus huusi! Lolli hämmästeli hetken. "Niin varmasti juu! Moni on yrittänyt tuota! Saatpa siis todistaa väitteesi. Sinun tulee täräyttää ilmoille sellainen pieru, että nämä kivimuurit sortuvat!"
Malevolus ja Mario tuumivat hetken. "Minä menen muka kuselle tuonne nurkan taakse, mutta valmistaudun tekemään erään harmaan sienitaian, joka reagoi pieruusi. Yritä nyt pinnistellä edes pieni rupsaus." Mario sanoi.
Mario hiippaili pusikkoon, kun samaan aikaan Malevolus pinnisteli pierua. "Prubs" kuului mitätön ääni. Kirkkaalta taivaalta iski salama kohti muuria. Savun hälvettyä, Lolli seisoi hämmästyksekseen ison kivikasan päällä. "Wooou" Lolli mumisi. Lolli kumarsi Malevolusta, ja sanoi: "Sinä todella olet hänen poikansa! Tervetuloa Hell's Inkkiin, oi suuri herra."
Malevolus neuvotteli Lollin kanssa, ja kertoi tarvitsevansa apua Perttius Vahveroisen voittamiseen. Haisevala lupasi Malevoluksen käyttöön kaikki likenevät miehet. Hell's Inkin suurin etu oli sotilaiden varustus. He olivat ehkä kömpelöitä suurissa, painavissa panssareissaa, mutta heihin ei tehoaisi edes ydinpommi.
Vapise Vahvero! Perttius Vahveroinen, oli jo hetken arvellut, että vastahyökkäys tulisi piakkoin. Siksipä hän oli mutatoida osan demoni armeijastakin. Lisäksi Perttius oli valmistuttanut Zormiagille erikois mustakivi panssarin, joka hylkii kaikenlaisia taikoja. Hän maalasi panssarin taikamaaleilla puna-siniseksi, ja nimesi sen Optimus Priimukseksi.
Kaukana etelässä, Tuomiovuorten syvimmässä luolastossa, oli elellyt eräs ryhmä, josta kukaan ei tiennyt mitään. Keitä he olivat? Ja kuinka kirjoittaja heistä tietää, jos kukaan ei heistä muka tiennyt? No mutta eniveis, jatketaampa tarinaa.
Tanchiluu kolmas viikko, varttia vaille yksitoista aamulla. Perttius seisoi ylhänä uuden linnansa tornin huipulla, katse nousevaan aurinkoon. Kaukaa laakson takaa nousi pölypilvi, se kasvoi ja kasvoi. Sieltä tuli Malevolus joukkoineen. Ihmiset, Villimiehet, Saunademonit, Jäljellä olevat lohikäärmeet ja muutamia muita rotuja oli liittynyt pahaa vastaan. He nimesivät itsensä Littoumaksi.
Perttius hymäili hiljaa. Hän nosti kätensä ilmaan, ja huusi: BANJAIIIIIIII! Linnan takana syntyi nopeasti massiivinen pyörre, se repi puut juuriltaan ja heitti kivet kauas ilmaan. Pyörteen aiheutti jonkin jumalallisen ison olion siiven isku. Perttius oli mutatoinut 200 mutanttisienestä ja muutamista demoneista massiivisen Zombimutantti lohikäärmeen. Lennä pikkuiseni! Lennä ja tuhoa kaikki nuo mitättömät pikku paskat!
Malevolus katsoi kauhuissaan ja haukkoi henkeään kun 3 kertaa itse linnaa isompi olio syöksyi heitä kohti. Silmänräpäyksessä se yhytti Malevoluksen joukot ja kahmaisi heistä puolet suihinsa ennenkuin kukaan ehti kissaa sanoa. Loput joukoista pakenivat paniikissa metsään. Sienijoukot tulittivat hirviötä kanuunoillaan, tuloksetta. Sen ihoon ei pystynyt mikään.Tilanne oli epätoivoinen! Kaiken kivan lisäksi demoni joukot rymistivät kohti heitä! Mutta sitten Malevolus huomasi läheisellä kukkulalla kolme hahmoa aurinkoa vasten. "Ne ratsastajat taas!" Malevolus ajatteli.
Keitä olivat nämä ratsastajat? He olivat kolme unohdettua, kolme kirottua, kolme petturia. Kolme ikiaikaista jotka kirottiin vaeltamaan tässä maailmassa ikuisuuksiin, kunnes he hyvittäisivät tekonsa ihka ensimmäisen Ikiaikais järjestön johtajan jälkeläisille. Malevolus sattui olemaan tämä jälkeläinen. Heistä oli vuosituhansien kuluessa tullut niin sanottuja epäkuolleita. Olihan heillä toki nimet.Sir Biramus "Boneblast" Bastardus, velho Lobus Teri sekä heistä kaikista mahtavin, pelätty Aarni Hakkarainen, jonka jälkeläisiä pohjola asukit itseasiassa ovat.
Lobus kohotti kätensä, jolloin taivas pimeni. Mutantti olion päälle synti pyörre, joka imaisi tämän korkella taivaalle. Lobus syöksy tämän perän. Taivas välkehti muutamia sekuntteja. Taivas kirkkeni taas, ja jokapuolella satoi pieniä ruskeita möykkyjä. Ne olivat mitä ilmeisimmin paloja tästä kammotavasta otuksesta. Samantien Lobus syöksyi alas keskelle demoni joukkoja, räjäyttäen nämä tuhannen pillun päreiksi.
Zormiag oli katsellut tilannetta tornin huipulta, ja oli nyt saanut tarpeekseen. Hän hyppäsi ilmaan ja käynnisti Optimus Priimus suojapanssarinsa lentoraketit, ja syöksyi kohti taistelutannerta. Aarni näki tämän, ja teleporttasi Zormiagin eteen ja iski tämän maahan. Aarni riuhtaisi Priimus suojuksen helevettiin ja teki nänni twisterit Zormiagille. Hän huusi tuskasta, mutta Aarnihan vasta lämmitteli. Nyt Aarni otti tukevan otteen Zormiagin lähes olemattomista palleista, ja riuhtaisi ne irti yhdellä pikku ranne liikkeellä. Viimeistelynä Aarni repi Zormiagin kylmän sydämmen tämän rinnasta ja söi sen mehevin ottein voiton merkkinä.
Sir Biramus otti ja lätkäisi örkkiarmeijaa turpaan mojovin käsi liikkein. Nyt kaikki kolme seisoivat Malevoluksen edessä. Aarni ojensi Malevolukselle Läpinäkyvän höyryävän miekan. Me lunastimme lupauksen, ota tämä miekka ja voita paha. Kaikki kolme nyökkäsivät ja katosivat savuna ilmaan.
Jäljellä oli enää Perttius. Hänpä olikin taistelun tiimellyksessä vetäytynyt pajaansa, ja pistänyt itseensä vielä pari annosta kehittämäänsä mutantti virusta. Perttius oli nyt super vahva.
Malevolus marssi uusi varjomiekka kädessään Perttiuksen pajaan. Perttius syöksyi tämän kimppuun varjoista ja iski Malevolusta kulkusille. Malevolus iski raivoissaan perttiukselta korva irti. Perttius hörähti ja nosti korvan. "Katsoppas tätä nössö" Perttius sanoi ja painoi korvansa takaisin kiinni, se kasvoi paikalleen.
Malevolus muisti selässään roikkuvan mahti sienikilven. Hän riuhtaisi sen käteensä ja tönäisi Perttiuksen kumoon, lävisti tämän sydämmen varjomiekalla, sekä otti vielä Tattimus miekkansa ja iski sen Perttiuksen naamaan.
Missä oli Mario? No huussissapa hyvinkin. Mario läväytti huussin oven auki ja hihkaisi: "Dodii pojat, eiköhä aleta sotimaa". Huussin oven irtonainen naula sinkosi kohti paikalle henkihieverissä hoipertelevaa Malevolusta. Naula upposi hänen silmäänsä, tuhoten tuhansia elintärkeitä aivosoluja. Malevolus kaatui polvilleen, ja Mario katsoi tätä kauhistuneena. "Antakaa.....anteeksi......." Malevolus sanoi vapisevalla äänellä ja lyyhistyi maahan.
Malevolus sai kuningas hautajaiset, joita vietettiin useita viikkoja. Maailman johtoon nousi nyt opinto retkeltään palannut Ewe, joka oli nyt kaikkien sienitaika alojen mestari. Hän johti maailmaa useita vuosikymmeniä rauhanomaisesti.
Viimeinen muokkaaja, Lobstershow pvm Su Joulu 06, 2009 5:23 pm, muokattu 8 kertaa | |
|
