Malextrixin ja Lobelixin seikkailut: Urhot taistossa (Osa 3)

Osa 1. Mariokvatiksen ja Pertiuksen uhka

Malextrix ja Lobelix olivat saaneet selville totuuden Mariokvatiksesta. He eivät voineet uskoa sitä todeksi. Olisiko Mariokvatis todellakin hylännyt ikiaikaiset ystävät ja liittolaiset? Oli tai ei, nyt hän oli heidän vihollinen ja kaikesta päätellen kokoamassa voimiaan Pertiuksen kanssa Ryssälässä. "Meidän on koottava armeija, nyt heti!!!" jyrisi Malextrix. "Niimpä.. Niimpä.." myönteli Lobelix, joka oli mietteissään edellisyön tapahtumien takia. Yhdessä he lähtivät kiertämään Pohjoismaita, jälleen, Pertiuksen vuoksi, tosin nyt oli Mariokvatiskin pelissä mukana. Ruotsissa he eivät edes käyneet mutta palkkasivat jälleen norjalaisia jotka pettivät heidät viime kerralla, sekä tanskalaisia jotka olivat uusi tuttavuus. Nyt heillä oli koossa armeija, johon kuului 200 000 ratsumiestä, 500 000 jalkasotilasta sekä 300 000 jousimiestä. Yhteensä joukkoja oli 1 000 000, mikä oli paljon vähemmän kuin viime kerralla, mutta nyt olivat maat heikoilla edellisten menetysten vuoksi. Yöllä heidän kimppuunsa oli hyökätty.. 10 tanskalaisen ja 5 norjalaisten aivot olivat tiessään. Lobelixella oli tästä omat aavistuksensa, mutta piti suunsa kiinni. Malextrix taas ihmetteli minkälainen peto syö aivoja: "SEN TÄYTYY OLLA VAMPYYRI!!!" hän huusi "NEHÄN JUO AIVONESTEITÄ!!". "Verta." korjasi eräs rivimies kolmannesta pataljoonasta. "Kuka sinulta kysyi!?!??" mylvi Malextrix ja päivä jatkui tälläisissa tunnelmissa. Kun he olivat riidelleet oli Pertius ja Mariokvatis joukkoineen saapunut leirin lähistölle metsään..

Osa 2. Jukkauksen kaamea kosto

Seuraavana päivänä marssitti Petrius ja Mariokvatis joukot leiriin.. "SINÄ!! KEHTAATKIN NÄYTTÄYTYÄ TÄÄLLÄ PETOKSESI JÄLKEEN!!!" huusi Lobelix Mariokvatikselle. "Itseasiassa tulin Petriuksen kanssa tappamaan teidät itserakkaat vähä-älyiset apinat.." sanoi Mariokvatis rauhallisesti. "Hah.. hah.. hah.." nauroi Malextrix "Juoppo ja homo-orja tappaisivat yhdessä meidät??" "Naurettavaa." hän totesi ja heitti tikarin yhden Pertiuksen miehen otsaan. Tämä putosi kuolleena satulasta alas. "HYÖKKÄYKSEEN!!!!" karjuivat Petrius ja Mariokvatis yhteen ääneen. Kohta olikin jo kunnon käsirysy käynnissä. Taistelu jatkui päivän.. Kaksi päivää.. Se riehui kokonaisen viikon, kunnes.. Lobelix makasi maassa, Malextrix makasi maassa ja Petrius sekä Mariokvatis uhkasivat heitä miekoin. "Tapa.. Tapa minut.. Jos edes pystyt siihen sinä senkin alhainen eliö.." mongersi Lobelix Mariokvatikselle. "Taistelu on ohi.. Myöntäkää että voitimme.." sanoi Mariokvatis. Lobelix sylkäisi hänen naamalleen. "Luuletteko että antautuisimme teille senkin aivonsyöjät!!!??!??" huusi Malextrix. "Aivonsyöjät?" ihmetteli Mariokvatis. "NIIN JUURI!! Te söitte 15 miehen aivot senkin seniilit!!" karjui Malextrix täyttä kurkkua. "Emme me ole tehneet mitään sellaista.." mumisi Petrius. "Male.. Minulla on paha aavistus.." sanoi Lobelix. "GHAARGHAAGHAAHEEREHAAA!!!" kuului heidän takaansa. Siinä seisoi Jukkaus, tai ainakin se, miksi hän oli muuttunut.. Hän tarttui Petriusta yhdellä kädellä päästä ja rutisti sen kokoon. "GHARAHARAHAAA!!!" zombie nauroi ja söi pään jäänteet.. Samassa hän huomasi Lobelixen.. Hän löi Mariokvatiksen pois Lobelixen päältä ja sanoi: "Shinä.. Shinäh loithrrh minhutrr.." ja samassa nosti hänet ilmaan. "Shinä.. Shinäh loithrrh minhutrr.." hän toisti.. "SHINÄH... LOITHRR... MINHUTRHH...!!!!!!"" se huusi. Samassa Mariokvatis löi siltä pään poikki ja katsoi katuvasti maahan. "Antakaa anteeksi ystävät.. En tiedä mikä minuun meni.. Ollaan kavereita taas?" Malextrix katsoi häntä hurjistuneena mutta rauhoittui sitten.. "Toki.. Aivan niinkuin ennen." hän sanoi. "Me annamme anteeksi." sanoi Lobelix.
Kului kolme rauhallista vuotta.. Sankarimme olivat menneet naimisiin ja saaneet lapsia. Seikkailut saattavat jatkua vielä, mutta jatkosta eivät historiankirjat ole varmoja, sillä vanhoja tekstejä on vaikea tulkita. Kuka tietää vaikka sankarimme palaavaat vielä seikkailemaan yhdessä...

Jes vihdoinki pääsin Tn:nään

aika hyvä tarina pidin siitä

huono tarina ku pertius kuoli

Pertius oli kovis, tääkin oli taas hyvä mut aika lyhyt. Neloseen