Luku 1 Sodan alku
Zomglol on saanut kuulla viidakon vaarasta. Viidakkoon tulee joukko örkkejä, ja haluavat tehdä viidakosta autiomaata, onnistuuko archer Zomglol tappamaan örkit? Se selviää tässä luvussa.
Zomglol on virittelemässä ansoja örkkejä varten viidakossa, hänen aistinsa sanovat että örkit ovat matkustamassa viidakkoon Authorin autiomaassa. Zomglollilla on siis paljon aikaa virittää ansoja ja valmistautua. Zomglollin viritettyä ansat, hän matkustaa mustalla salamallaan, eli hänen uskollisella ja nopealla hevosellaan Gondorian kaupunkiin. Hän kerää sieltä satoja sotilaita viidakon turvaksi. Örkit olivat kuitenkin sillä välin viidakossa, hänen aistinsa sanovat että örkit ovat viidakossa jo tekemässä tuhojaan. Gondorian sotilasarmeijalla kestää matkustamisessa kuitenkin jonkin aikaa, armeijalla on 1 päivä ja 18 tuntia päästä viidakkoon, tai örkit voivat saada maapallon haltuunsa. Mutta matkalla kuitenkin Gondorian armeijaa kohtaa vaara, sillä Elffit ihmisten kaksois olennot hyökkäävät armeijan kimppuun. Sodan aikana, Zomglol matkustaa hevosella Gondorian kaupunkiin hakemaan viimeisen rauhan kiven, hän näyttää rauhan kiveä elffeille, ja elffit ovat sitten Gondorian armeijan apuna. Gondorian armeijaa johti suuri Gondorian kuningas, Archer Zomglol ja Elffien sotapäälikkö. Elffit antoi taikajuomaa hevosille, ja armeija ehti vielä nopeammin viidakkoon, viidakko kuitenkin oli umpi tulessa. Kun sota alkoi, Archer Zomglol päätti katsoa, onko ne rakentanut tunneleita viidakon alle. Vielä ei ollut, kesken Zomglollin tutkimuksien, 10 örkkiä yllätti hänet. Zomglol nappasi miekkansa ja puhalsi sotatorveen, Gondorian sotilaat tulivat Zomglollin avuksi ja ne kukistivat 10 örkkiä. Kun sota loppui, viidakko oli tuhon oma ja haisi raadolle. Gondorian sotilaat luulivat että örkit antautuivat, mutta ei. Örkkien pahimmat sotilaat, Dragon Riderit hyökkäsivät isoilla mustilla lohikäärmeillään Gondorian armeijan kimppuun, vain suuri velho Peanut the archmage, voi suojella armeijaa lohikäärmeiltä. Archer Zomglol lähti salaman nopealla ratsullaan kohti vajonnutta laaksoa. Saako hän Peanut the archmagen avukseen? Se selviää seuraavassa luvussa.
Luku 2 Peanut the archmagen etsiminen
Kun Zomglol ratsasti ratsullaan kohti vajonnutta laaksoaan, hän ei tajunnut että Dragon Riderien komentaja Triple Dragon rider väijyi häntä. Triple Dragon rider tunnetaan paremmin, Loboreius Tribelius. Kun Zomglol pääsi vajonneen laakson porteille, hän tajusi että Loboreius Tribelius seurasi häntä, mutta esitti että ei tiedä. Kun Loboreius oli hyökkäämässä, Zomglol otti jousensa, viritti siihen nuolen jonka terä on kastettu pyhällä vedellä. Zomglol sen jälkeen laukaisi nuolen kohti Loboreiuksen lohikäärmettä, mutta lohikäärmeen suomut oli niin vahvat että nuoli ei tehonnut siihen. Tosin pyhä vesi sekottui lohikäärmeen sisään. Zomglol tiesi sen, ja alkoi ampumaan lisää nuolia lohikäärmeeseen, nuolien terä oli tehty mithrillistä. Vähän ajan päästä lohikäärme tippui maahan, ja Loberius hyppäsi selästä ja liiti maahan. Loberius heitti piikkinuijansa kohti Zomglollia, se osui Zomglollin käteen ja hän kaatui maahan. Loberius otti viikatteensa ja oli iskemässä sillä Zomglolliin kunnes Peanut the archmage astui esiin, Peanut sanoi loitsun ja osotti sauvalla Loberiusta, Peanut kirosi Loberiuksen helvettiin, ja lukitsi hänet sinne. Sen jälkeen Zomglol sanoi asiansa Peanutille.
- Peanut, tarvitsen apuasi sodassa, Gondorian armeija ei pärjää Dragon Ridereille.
- Autan tämän kerran, koska olet vanha tuttuni.
- Kiitos, mutta lähdetään.
Pienen juttelun jälkeen Peanut ja Zomglol lähti ratsastamaan kohti entistä viidakkoa. Kun he olivat perillä, viidakko oli Dragon Riderien, örkkien ja demonien valloittama. Miten Peanut the archmagen ja Archer Zomglollin käy? Se selviää seuraavassa luvussa.
Luku 3 Archmagen kohtalo
- No Peanut, mites me nää hoidetaan. Sanoi Zomglol
- Minulla on taika, jolla voin tuhota nuo kaikki, mutta kuolen itsekkin. Vastasi Peanut
- Tee se, kyllä Jumala sinut päästää taivaasta vielä pois !
- Selvä homma!
Puhumisen jälkeen Peanut the archmage sanoi loitsun
ORIUS OR THUNDERASIO
Maailma pimeni hetkeksi ja sitten se palasi normaaliksi. Örkkejä ja peanuttia ei enään ollut.
Zomglol sanoi mielessään sen jälkeen: Näin siinä siis kävi. Zomglol lähti sitten matkustamaan kohti Gondoriaa, värväämään uusia sotureita.
Vuoden päästä, Gondorialla oli suuri armeija joka oli maailman isoin, armeijaa kutsuttiin: Pyhäksi armeijaksi.
- Sotilaani, meidän on aika tehdä pahasta loppu, meidän täytyy värvätä kaikki hyvät soturit. Lähdetään kohti elffimaata, eli Siperanziaa.
Armeija lähti lujaa vauhtia ratsuillaan kohti Siperanziaa. He pääsivätkin perille, vaivoitta. Armeija alkoi hommata uusia sotureita, mutta sotapäälikkö Zomglol meni Siperanzian oraakkelin luokse, ja kysyi häneltä: Missä olisi turvallinen piilopaikka
Oraakkeli vastasi siihen: Pahan ja hyvän maan rajalla olevassa luolassa, siellä on vanhat rauniot ja siellä saa linnankin tehtyä. Matkustaminen sinne on vaarallista, mutta suosittelen sitä jos haluatte hyvän piilopaikan.
- Menemme sinne! Selviämme kyllä, Jumala auttaa meitä ja kiitos sinulle kun kerroit. Zomglol vastasi.
Zomglol meni sitten kaupungin keskustaan ja huusi siellä: Pyhä armeija, matkustamme hyvän ja pahan rajan väliseen luolaan, siellä on rauniot ja teemme sinne asuinpaikan. Siellä voimme olla rauhassa ja valmistautua sotaan.
Sen jälkeen pyhä armeija matkasi rajalle, matkalla kuitenkin tuli vastaan suuri örkkilauma, örkit ratsastivat susilla.
Zomglol sanoi: Tässä on ensimmäinen vaara! Asemiin, sotilaat!
Vähän ajan päästä taistelu alkoi, Zomglol ja örkkipäälikkö alkoivat taistella, vuoren jyrkänteellä. Heillä oli kova taistelu kunnes Zomglol leikkasi miekallaan örkin jalan poikki, ja örkki kaatoi samalla Zomglollin alas vuoren jyrkänteeltä.
Sotapäättyi, ja matka jatkui kohti luolia ilman päälikköä.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Teen chapter two jossai vaihees ja saa ratea tai hatea. Ois hyvä jos kertoisitte mis o kirjotusvirheitä ja sanoisitte ne. Kestän kyllä kritiikin.
