Kauan sitten yhdessä maassa nimeltä suomi oli kaupunki jonka nimi oli Upec. Upecissa asui pieni poika noin 14-vuotias Jukka. Sota oli syttymässä ja Jukan perhe oli myös mukana sodassa. Jukka pelkäsi Sodassa hänen perheensä kuolevan. Jukka ajatteli kehittää salaisen aseen ennen sotaa. Heti kun vanhempien katse kääntyi jonnekin Jukka hävisi.
*Noniin noniin* Jukka hokesi pajalla. Paja oli hänen isänsä mutta hän oli tehnyt sinne salaisen kolon jonne hän aina piiloutui. Sinne Jukka myös joskus piilotti isän työkalut kun hän niitä tarvitsi.Jukka nikkaroi ja nikkaroi lopulta hänen aseensa oli valmis. Mutta hän ei kertonut siitä kellekään. Nyt Jukka palasi kotiinsa ja äiti huusi hänelle *MISSÄ SINÄ POIKA PARKA OLET OLLUT? SOTA ON SYTTYMÄSSÄ JA SINÄ VAIN KARKAAT. HÄPEÄISIT*. Mutta Jukka ei välittänyt hänen puheestaan yhtään.
Jukka oli mennyt nukkumaan,mutta hän heräsi keskellä yötä kun joku oli hiipimässä pihalla. Yöllä satoi ja kuuluin vain *läts läts*. Jukka seurasi aikuista joka hiipi joka paikkaan kunnes kuului *JYTYM* ja ukkonen rysätti puun keskelle Jukan taloa. Jukka huusi *EI VANHEMPANI*. Jukka suri kadulla vanhempiensa kuolemaa sillä nyt Jukalla ei ollut ketään. Jukka julisti *Hyvät vanhemmat voitan sodan teille* ja Jukka lähti itkien.
Sotapäivänä Jukka vielä valmisteli asettaan ja nyt sota oli vihdoin alkanut. Kuului vain *JYMS JYMS* kun vihollisen joukot saapuivat. Mutta he eivät pärjänneet sillä Jukan keksintö pelasti kaupungin. Kun olimme jääneet alakynteen niin Jukka tuli kuumailmapallollaan taivaalta ja valeli viholliset sieltä öljyllä. Nyt Jukka heitti tulitikun ja VHUM kuului kun viholliset syttyivät palamaan. Mutta osa jäi vielä mutta Jukka oli varautunut. Nyt Jukka otti salaiseen aseensa.
Kuului iso PUM! Jukka oli keksinyt tehdä pommeja. Niimpä Jukka pommitti viholliset ja kaupunki eli rauhassa vuosi kymmeniä ennen kuin Malevous hyökkäsi. Siitä kuulette myöhemmin.
